Tutkija yllättyi: Oppilaat hyötyvät rahan erityisjaosta – Pienellä panoksella suuria vaikutuksia

Helsinkiläisoppilaat hyötyvät positiivisen diskriminaation rahoituksesta, käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATT:n tänään perjantaina julkaisemasta tutkimusraportista.

Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa positiivista syrjintää tai erityiskohtelua. Sen rahoituksella viitataan tässä yhteydessä Helsingin kaupungin kouluille jakamaan määrärahaan, jonka jakoperusteisiin vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella.

Määrärahaa kohdennetaan osalle helsinkiläisistä peruskouluista, ja se on tarkoitettu ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Rahoitusmalli otettiin Helsingissä käyttöön yhdeksän vuotta sitten, syksyllä 2008, kertoo VATT:lle tutkimuksen tehnyt Mikko Silliman.

Sillimanin tutkimuksessa selvisi, että Helsingin kaupungin kohdentama erityisraha on lisännyt selvästi oppilaiden hakeutumista yläkoulusta suoraan toisen asteen koulutukseen.

– Näyttää siltä, että pienellä panoksella saa yllättävän suuria vaikutuksia, Silliman summaa tuloksia. Hän itse on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja suorittaa tällä hetkellä tohtoriopintoja maailmankuulussa Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Tutkija: Kyse ei ole suurista summista

Silliman sanoo Ylelle yllättyneensä tutkimuksen tuloksista ja etenkin siitä, että ne olivat niin yksiselitteiset.

Hänen mukaansa positiivisen diskriminaation määräraha lisää ennen kaikkea maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sekä suomenkielisten poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen: vuonna 2008 joka kolmas maahanmuuttajataustainen oppilas ei jatkanut Helsingissä toisen asteen koulutukseen, mutta rahoitusmallin käyttöönoton jälkeen osuus on laskenut viidenneksellä.

Tutkimuksessa helsinkiläiskoulujen tuloksia on verrattu myös muualla Suomessa oleviin samankaltaisiin kouluihin. Samankaltaisella koululla tarkoitetaan tässä oppilaitosta, joka olisi saanut positiivisen diskriminaation rahoitusta, mikäli sen kotikunta olisi noudattanut samanlaista politiikkaa kuin Helsinki.

– Näemme, että ennen kuin tuki tuli Helsingissä käyttöön, trendit liikkuivat näissä kouluissa aika samalla tavalla. Mutta heti, kun tukirahoitus oli otettu käyttöön, Helsingin kouluissa tapahtui iso hyppy ja muissa kouluissa jatkui samanlainen trendi, Silliman sanoo.

Hän toteaa, että positiivisen diskriminaation rahoituksessa ei ole kyse suurista summista: määräraha on yhtä oppilasta kohti vain joitakin satoja euroja.

– Jos meitä kiinnostaa nuorten koulunkäynti, tämä on todella tehokas tapa parantaa sitä.

Avustuksella on palkattu tukihenkilöitä

Silliman huomauttaa, että olennaista ei ole kuitenkaan pelkkä lisärahoitus vaan se, miten rahoitus kouluissa käytetään. Esimerkiksi Helsingissä vaikuttaa hänen mukaansa siltä, että suuri osa rahoituksesta on käytetty koulunkäyntiavustajien ja muiden tukihenkilöiden palkkaamiseen.

Opetushallituksessa VATT:n tuoreet tutkimustulokset on otettu ilolla vastaan, kertoo yksikön päällikkö Leena Nissilä.

– Uskon ja toivon, että muut kunnat ottavat tästä mallia, hän kommentoi.

– Helsingin mallissa raha jaetaan kouluille samoilla kriteereillä kuin se valtionosuutenakin tulee eli ottamalla huomioon esimerkiksi alueen työllisyysaste ja vieraskielisten määrä. Näin valtion rahoitus kohdentuu paremmin siihen, mihin se on alun perin tarkoitettu.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and